Hitunen

Hitunen

maanantai 28. elokuuta 2017

Kesällä kerran


Lempikukkani päivänsini on tänä kesänä ilahduttanut runsaalla kukinnallaan, joka jatkuu vieläkin. Vuosia yritin kasvattaa päivänsineä aurinkoisella terassilla, mutta tämä varjon terassi sai sen vasta viihtymään. Tuo sinisyys vaan on niin valloittavaa, että joka vuosi jaksan näitä siemenestä asti kasvattaa. 


Kun puoliso sattuu olemaan parantumaton automies, joka kesä tulee käytyä erilaisissa ajoneuvoharrastajien tapahtumissa ja automuseoissa. Vanhat autot ovat kyllä minunkin mielestäni kauniita. Lapsuudenkodissani oli joskus Anglia, vähän eri mallia kuin tämä punainen kaunotar.


Pitihän sitä omaakin harrasteautoa "tuunata" sopivilla somisteilla. Mieheni toteutti vuosi sitten kesällä pitkäaikaisen haaveensa ja hankki vanhan Trabantin ajamalla sen Bulgariasta Suomeen. Minulle kyllä riittää hiukan lyhyemmät ajomatkat, etenkin kun ajomelu ei ole ihan pienimmästä päästä ja auton lämmityslaite puhaltaa vain lämmintä. 


Kangasalan Mobiliassa oli hieno näyttely vanhoista poliisi- ja paloautoista. Tämäkin sairaankuljetusauto siellä komeili muiden aikalaistensa seurassa. Kyllä vanhoissa autoissa on jotenkin eri lailla tyyliä kuin nykyisissä. 


Larsmon eli Luodon kunta Keski-Pohjanmaalla oli koristellut sillankaiteet käsitöillä monen muun kaupungin mallia seuraten. Vanhat ja uudet käsityöt kuorruttivat tylsännäköistä siltaa, vaikka maisema itsessään ei olisi mitään koristuksia kaivannut. Kyllä Suomen luonto on vertaansa vailla!


tiistai 22. elokuuta 2017

Joko se meni...










... se aika vuodesta, jota kesäksi kutsutaan. Kaunista oli kaikkialla, niin etelän kuin pohjoisen taivaan alla. Kesämuistoihini jäivät alkukesän Espanjan matkan lisäksi pienet reissut ihanassa kotimaassamme Kotkasta Kokkolaan ja Kangasalle (vai kuuluuko sanoa "Kangasalalle"?). Suloista oli myös kuopsutella multaa omalla pihalla, istua lähilaiturilla saunan ja pulahduksen jälkeen, nauttia jäätelön ja mansikoiden ikiaikaisesta liitosta, jakaa iloja ja suruja eri ikäisten naisten kanssa yhdessä taiteillen, körötellä ajoneuvoharrastajien letkassa maaseutumaisemissa, viettää aikaa perheen kanssa...


... kiitollisena kaikesta Kaikkivaltiaan johdatuksesta ja huolenpidosta. 

lauantai 5. elokuuta 2017

Puu kaatuu - ja konekin

Viime viikkoina tontiltamme on kaatunut useita puita. Kaksikymmentä vuotta olemme tässä asuneet, ja melkein joka vuosi kaataneet monta puuta omalta tontilta. Silti tuntuu, että metsä ihan väkisin yrittää vallata koko tontin. Miten puut voivatkin kasvaa niin nopeasti, ettei niitä ehdi edes takassa polttaa?!

Pari viikkoa sitten tietokoneeni myös niin sanotusti kaatui. Käynnistyi kyllä, mutta mitään sillä ei enää voinut tehdä. Juuri tietotekniikan insinööriksi valmistunut kuopuksemme ehti hakemaan koneeni huoltoon vasta tällä viikolla, joten tässä nyt vain odotellaan. Ehkä koneesta on jotain vielä pelastettavissa, toivottavasti ainakin valokuvat. Jokunen tuhat niitä varmaan on...

Muuten kesä on mennyt vauhdikkaasti sisältäen sopivasti työtä ja lepoa. Pieniä matkoja kotimaassa, sukulaisten tapaamista, ja aivan ihana taideleiri. Ja puutarhasuunnittelua sekä -töitä näin loman loppupuolella. Harmi, kun en nyt voi laittaa kuvia mistään, kun kirjoittelen tätä mieheni koneelta. Mutta nautitaan elokuun aurinkoisista päivistä ja lempeistä illoista!